27.12.2007

Au mun vatsa!


300g suklaakonvehteja tyhjään vatsaan aiheuttaa kyllä ihan mukavat vatsanväänteet varsinkin kun vatsa ei muutenkaan ole ihan toimintakunnossa. Mutta ainakin nyt koen rauhoittuneeni. Vaikka oksettaakin. Toisaalta minua oksetti jo ennen tuota suklaamäärää, siinä vaiheessa kun avokki ilmoitti lähtevänsä.

Minä en mitään niin pelkää kuin sitä että tämä suhde kariutuu tämän minun sairastamiseni, sukulaisteni idioottimaisuuden ja muun elämisen vaikeuden takia. Psykologini mukaan se "olisi hyvin valitettavaa", jos tämä suhde menisi konkurssiin. Ensi alkuun hän yritti kovasti saada minua luottamaan enemmän avokkiini ja löytämään sieltä sitä tukea ja elämisen iloa, mutta mitä pidemmälle tässä on edetty, sitä varovaisempi hän on ollut antamaan tälläisia neuvoja. Varsinkin kun me ollaan nyt alettu avokin kanssa riitelemään. Voitteko uskoa, että me ei oltu ikinä riidelty ennen minun jäämistäni sairaslomalle 1.6. tänä vuonna? Oltiin kyllä oltu eri mieltä välillä, mutta puhumalla oltiin aina selvitty, ei ollut tarvinnut alkaa riitelemään. Nyt sitten on riidelty välillä niin että on ollut irtaimisto vaarassa, mutta mitään varsinaista syytä riidoille ei ikinä löydy. Kysyn avokilta mikä häntä vaivaa tai tietääkö hän mistä me oikeesti riidellään, niin vastaus on aina että "en minä tiiä".

Ahdistus.

Jos alkaisi katsomaan jotain noista vuokratuista leffoista. Käytiin hakemassa Filmarista 7 leffaa viikoksi, kun oli tarkoitus rentoutua niitä katsellessa joulun aika. Niitä on vielä kolme jäljellä. Naisten piha, Pianisti ja Monster. Voi kyllä olla että en pääse sinne saakka ennen kuin päivä on illassa.

Ai hemmetti, eihän täällä ole ruokaakaan. Pitäisi siis käydä kaupassa tänään. Ei tahdo, ei halua, mutta pakko on. Sisko pääsee töistä vasta klo 22 tänään, ja siitä menee vielä puoli tuntia että hän pääsee tänne. Silloin olisi parasta olla ruokaa täällä. No, onhan siihen vielä aikaa ennen kuin kaupat menevät kiinni. Kai. Ei kai sitä nyt enää tänään ole mitään lyhennettyjä aukioloaikoja missään? En pääse tänään shoppailemaankaan minnekään kun sisko vei pyörän lähtiessään. Ja joudun maksamaan siskoni muuttoautonkin kun laiminlyöjä ei suostunut maksamaan sitä koska "ettehän te pyytäneet rahaa takuuvuokraankaan". Eli ei tässä olisi sitä rahaakaan. Äh pöh. Varmaan turhin postaus ikinä missään, mutta antaa olla. Jos minä nyt puolen tunnin sisään saisin päätettyä jotakin.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Luen jokaisen kommentin ja arvostan niitä, vaikka en aina vastaakaan. :)