23.1.2008

Syvällisiä keskusteluja


Eilen pienestä väärinkäsityksestä tuli iso sotku, jota sitten piti avokin kanssa ruveta siivoamaan. Hän valitti, kun aina vetoan kaikessa tyhmyydessäni siihen että pääni ei toimi ja että pelkään aina jokaisen riidan johtavan siihen että hän jättää minut. Puolustauduin sillä, että minulla on "perusasetuksena" päässä se, etten voi kelvata kenellekään sellaisena kuin olen, enkä ansaitse mitään. Tämä taasen ei mitenkään johdu avokistani vaan siitä, että minua on haukuttu ja kohdeltu huonosti se 10+ vuotta. Avokkini on kyllä sikäli pystynyt lähes ihmeisiin, että hänen ansiostaan tunnen itseni jälleen ihmiseksi joka osaa jotain, joskus jopa hyvin.

Keskustelun suurin hyöty taisi olla, että sain kuulla että avokkiin sattuu aina kun pelästyneenä kysyn jättääkö hän minut nyt. Hän on yrittänyt kaikin tavoin saada minut ymmärtämään ettei niin ole tapahtumassa, mutta mitä se nyt on auttanut, kun perusasetukset ovat päässäni pielessä. Kyllähän minä tiedän, ettei ihminen joka on jättämässä toisen, investoi suhteeseen niin paljon (niin henkisesti kuin rahallisestikin) kuin avokkini on tehnyt viimeisen vuoden mittaan. Nyt hävettää, etten ole tajunnut sitä aikaisemmin. Mikä minussa on pielessä, kun en tajua edes noin yksinkertaista asiaa. En hahmota lainkaan, miltä tilanne toisesta tuntuu. Ehkä syy on siinä, ettei lapsuuteni mitenkään rohkaissut myötätuntoon. Piti olla vahva, tunteita ei saanut näyttää (paitsi vihaa) ja kaikki huusivat koko ajan. Yksi suurimpia ahaa-elämyksiäni oli teini-ikäisenä se, että riidoissa selviää yleensä voittajana se, joka ei huuda. Silloin pystyy seuraamaan tilannetta paljon paremmin ja pitämään tunteensa kurissa. Siitä lähtien olen voittanut jokaisen riidan itseni ja Mielensärkijän välillä. Onnistun saamaan hänet yleensä puhumaan itsensä pussiin, jossa hän jää jankkaamaan samaa uudelleen ja uudelleen, koska ei halua myöntää minun olevan oikeassa.

Suhde, jossa kumpikin joustaa ja voi myöntää olevansa väärässä, eikä kumpikaan pyri satuttamaan toista, on kyllä ihanaa vaihtelua tuohon vanhaan menoon verrattuna.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Luen jokaisen kommentin ja arvostan niitä, vaikka en aina vastaakaan. :)