2.2.2008

Uusi lääke, uudet oireet


No niin. Kolme päivää takana uutta lääkettä ja todella toivon, että ensi yönä lääkkeet sivuvaikutukset helpottaisivat. Otan lääkkeen illalla, joten yöt ovat pahimpia. Ensimmäisenä yönä oli vaikea nukahtaa, kun vatsassa velloi. Toisena yönä heräsin vatsakipuun, mutta onnistuin nukahtamaan uudelleen. Viime yönä heräsin kamalaan kipuun, juoksin vessaan huomaamatta kipeää jalkaani, ja päivystin pöntöllä ikuisuuden. Tuntui kuin olisi käynyt suolihuuhtelussa. Piti lopuksi mennä suihkuun. Yöks. Lääkkeen vaihdon ihania puolia. Loppu yö meni istuaaltaan nukkuessa, makuulla alkoi oksettamaan.

Ei silti, eivät päivätkään ole kovin ihania. En pysty syömään paljoa mitään, kun vatsassa velloo. Olen syönyt päivässä suunnilleen yhtä paljon kuin normaalilla aterialla. Tänään päätin että syödä pitää tai olo pahenee vain. Aamiaiseksi puuron sijasta täysjyvämuroja maidon kanssa, ruuaksi riisipuuroa maidon kanssa ja janojuomana maitoa (vedestä tulee huono olo). Vähän jännitin, mitä käy, kun söin lautasellisen salaattia, mutta tähän mennessä on mennyt hyvin, kunhan pysyy makuulla. Sängyn petaaminen oli niin rankka suoritus, että vatsa protestoi heti. Toivottavasti tätä ei jatku kovin pitkään. Jos tilanne vain pahenee yö yöltä, en uskalla edes ajatella ensi yötä. Saati sitä seuraavaa.

Polvessa on lääkärin mukaan viruksen aiheuttama sidetulehdus ja rasitusvamma, "juoksijan polvi". Mobilatia kuulemma saa käyttää, vaikka tuo uusi lääkkeeni ei tulehduskipulääkkeitä suvaitsekaan. Mobilatia onkin sitten käytetty reilusti. Näyttäisi siltä, että jo maanantaina voisi alkaa varovasti enemmän rasittamaan tuota jalkaa. Uintia, kävelyä ja venyttelyä, niin pitäisi vaivojen korjaantua.

Ruumiillinen puoli on hieman häirinnyt tätä henkistä toipumista. Juuri kun oli tottunut siihen rytmiin että käy salilla ja että se pitää pään kunnossa, tulee käsky lepuuttaa polvea vähintään muutama päivä. Juuri kun oli tottunut siihen että syö säännöllisesti ja hyvin ettei tee koko ajan mieli karkkia, niin vatsa menee niin sekaisin että kaikki pitää syödä maidon kanssa ja pysyä makuulla joka syömisen jälkeen. Äh pöh. En pääse edes kaupoille käyttämään rahojani (jotka sain jostain syystä aiemmin tililleni kuin oli ilmoitettu) alennusmyynteihin, kun kauppaankin pitää mennä kainalosauvan kanssa köpötellen ja peläten mitä vatsa tykkää. Onneksi avokki on auttanut ja tuonut vettä ja kylmäpussia ja mitä nyt olenkaan tarvinnut, ettei ole kotona paljoa tarvinnut kainalosauvan kanssa heilua. Eihän täällä oikein edes mahdu, kun tilaa on vähän ja huonekaluissa löytyy.

No, ehkä se henkinen puoli lähtee käyntiin jahka pääsen psykoterapeutin puheille. Ensin pitäisi vain saada se lausunto Kelalta. Jos nyt ensin siis saisi sen psykiatrin lausunnon, jonka sitten voisi viedä Kelaan.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Luen jokaisen kommentin ja arvostan niitä, vaikka en aina vastaakaan. :)