2.3.2008

Ei oo todellista


Arvatkaa, kuka on vielä hereillä? Juu, minä! Miten voi olla näin sekasin jo päiviä etukäteen ennen terapiaa? Ennen psykologia en saanut unta edellisenä iltana, ja seuraavana saattoi tulla ahdistuskohtaus, mutta nyt! Tänään en ole saanut syötyä paljoa muuta kuin karkkia, aamupuurokaan ei uponnut kovin hyvin. En ole saanut aikaiseksi kuin tuijottaa huonoja leffoja (Blade 2 ja mikälie Muumio-leffa) ja tiskattua. Siis koko päivänä! Noilla valvoin hyvin tuonne kolmeen, varsinkin kun luki blogeja samalla. Sitten yritin joskus ennen neljää mennä nukkumaan, mutta ei siitä tullut mitään. Oli niin hirveä halu kuunnella musiikkia, että kuuntelin kaikki vähänkään menevämmät kännykän soittarit, mutta ei auttanut. Totesin, että pakko se on iskeä musiikkia olkkarin stereoihin, ja yrittää sitten nukahtaa sohvalla. Kuuntelin hyvää trancea ja garagea, ja sitten ei enää nukuttanutkaan (vaikka normaalisti rauhoitun ja nukahdan hyvin kun kuuntelen trancea tms.), vaan tanssitti!

Sitten tuli tanssittua semmoinen tunnin verran. Sen jälkeen pää selveni sen verran, että tajusin että tässähän jännitetään terapian alkamista. Hemmetti. Tarkemmin ajatellen oireilu on alkanut jo perjantaina, koska silloinkin oli palloilupäivä, enkä oikein saanut syötyä. Aargh. Toivotaan, ettei tämä tapahdu aina ennen terapiaa (vaikka alkuun ainakin käy niin... kuitenkin). Miten hemmetissä minä selviän tällä käyttäytymisellä terapiaan ma klo 11, jos tällä menolla käännän vuorokausirytmini ympäri? Jos vanhat merkit pitävät paikkansa (muistellen teinivuosiani), voisin saada unta (opitimistisesti ajatellen) klo 8 aamulla, pessimistisesti ajatellen vasta klo 10-12.

Jaa-a... Mitäköhän sitä sitten. Pitäisiköhän alkaa ruotia sitä miksi terapia jännittää näin pirusti (ei oikein jaksaisi, väsyttää), pitäisiköhän pistää vielä rajumpaa musiikkia soimaan ja heilua vielä vai pitäisiköhän pistää vähän vanhoja hittejä soimaan ja yrittää uudelleen sitä nukkumista...

Nukkuminen tuskin onnistuu, joten... Saa nähdä miten tässä vielä käy.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Luen jokaisen kommentin ja arvostan niitä, vaikka en aina vastaakaan. :)