5.3.2008

Sain sitten lopulta unta klo 4 yöllä. Aamulla olin unimäärään nähden todella pirteä, ja sain tehtyä vaikka mitä puolessa tunnissa. Sitten olikin jo kiire terapiaan. Tänään kerroin mielensärkijän suhteesta äitiinsä niin paljon kuin siitä tiesin. Kerroin myös siitä, etten ole kokenut koko lapsuuteni aikana saaneeni olla sen ikäinen kuin oikeasti olin. Kun olin vihdoin saanut lietsottua itseni ihan vihaan mielensärkijää kohtaan, aika olikin jo loppu. Tällaista taustojen kertomista tämä nyt on ollut, ei olla kovin syväluotaavasti mitään vielä käyty läpi. Tunti on todella lyhyt aika. Neljä tuntia sopisi paremmin. Vinkki Kelalle (ah, Kela<3!). ;)

En ole vieläkään saanut tukipäätöstä asumistuesta! Kohta alkaa häätö uhata, kun en saa vuokraa maksettua. Huomenna on tämän kuun vuokran eräpäivä, ja silloin tulee sen verran rahaa (sairauspäiväraha), että saan juuri ja juuri viime kuun vuokran maksettua. Muuhun se ei sitten riitäkään. Täällä on sääntö että jos kaksi vuokraa jää peräkkäin maksamatta, joutuu maksamaan ylimääräistä, ja kolmannesta seuraa häätö.

Rahahuolista huolimatta tuntuu kuin sumu olisi hälvennyt. Minua ei enää ahdista joka sekunti! Ei enää edes joka minuutti, mutta vartin sisällä ahdistaa yhä ainakin kerran. Ja yhä herään ajatukseen "haluan kuolla", samoin se vainoaa minua kun yritän nukahtaa. Tänään menin terapian jälkeen taas kaupungilla opiskelija-aterialle, ja kesken aterian sain päähäni niin ahdistavan ajatuksen, että huomasin painavani kaulasuontani haarukalla. Onneksi ei ollut kovin piikikäs haarukka. No, tämä on tällaista. Kun ahdistuksen kanssa on jo tottunut elämään, tuo on pientä. Mutta olo on nyt paljon parempi kun annos onkin se kaksi tabua/ilta. Voisi kyllä vielä vähän nostaa, jos se noita kohtauksia vähentäisi, mutta sitten ei kyllä enää.

Toivottavasti terapia tehoaisi edes jotenkin ennen kesän taukoa. Olisi mukava saada edes yksi solmu auki ennen sitä. Varmuuden varalta kävin tänään ostamassa nenäliinakangasta. Kivaa pikku näpertämistä tiedossa. Myös pokkari Paholainen pukeutuu Pradaan odottelee tuossa pöydällä, olen jo yli puolen välin, vaikka aloitin vasta eilen illalla. Kiitos mielensärkijän, pystyn hyvin eläytymään assistentin elämään hirveän pomonsa ikeen alla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Luen jokaisen kommentin ja arvostan niitä, vaikka en aina vastaakaan. :)