2.4.2008

Bipo?


Terppa ehdotti eilisessä tapaamisessa myös sen mahdollisuutta, että sairastaisin jonkin asteista kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Olen muuten masentunut, mutta välillä riehun ihan liikaa. Olin ensin voimakkaasti eri mieltä, mutta kun ne suljetullakin ehdottivat samaa. Aloin tässä tänä yönä miettiä, olisiko se sittenkin mahdollista. Siksi en enää nukkunut klo viiden jälkeen. Oli muka pakko tulla maksamaan vuokra, kun piti maksaa se jo eilen, mutta sitten aloinkin etsiä tietoa biposta. Olenhan minä välillä siivonnut pihaa tai taloa silloin kun "kotona" vielä asuin. Ja vieläpä niin, että pakko siivota niin kauan kunnes on aivan loppu. Syömättä ja juomatta. Olen kyllä ajatellut että nuo vimmat johtuivat siitä, kun koin että siellä kaikki kaatuu päälle, enkä voi tehdä millekään muulle kuin tavaralle ja pihalle jotain. Joten siivosin sitten kuin henkeni edestä sen yhden päivän ajan, sain haukut, mutta kroppa oli niin rasitettu, että koki tehneensä jotain merkityksellistä. Siitä tuli hyvä mieli: oli jotenkin niitä hulluja parempi, kun pystyi pitämään taloutta pystyssä, tunsi tehneensä jotain hyvää ja ympäristö oli edes vähän viihtyisämpi. Opin myös paljon tekemään itse sellaista, josta väitettiin ettei siihen kukaan tyttö yksin pysty. Yksi näistä "mahdottomista" urakoista oli Lundian parvisängyn purkaminen yksin. Tarvitsin siskon apua vain siinä vaiheessa, kun piti vetää sänkyosa niiden kahden kirjahyllyn päältä pois.

Välillä sitten (kuitenkin harvoin) sitä ei sitten saanutkaan unta, kun oli urakka venynyt niin pitkälle iltaan että kävi vielä liian kierroksilla. Masentunut olen välillä ollut pitkiäkin aikoja, mutta nuo energian puuskat kestivät tavallisesti vain päivän, ja useimmiten sain sen aina samana päivänä viikossa, kun viikonloppuna piti siivota. No, eihän sitä näin jälkikäteen oikein osaa arvioida. Enkä minä ole mikään asiantuntija tässä aiheessa. Psykoottinen en kyllä ole ollut, vaikka kerran kaupassa ollessani iskikin semmoinen paniikki, että sieltä piti päästä äkkiä pois. Tuntuu kyllä, että jos minulla on bipo, se on sitä lievempää muotoa. Sopisi kyllä sikälikin kuvioon, kun luin että pitkään jatkunut stressi laukaisee bipon. Johan tässä on vuosikausia stressattu.

Mutta miten ihmeessä sitä sitten voi sanoa, että tuolla on bipo, kun sillä on diagnosoitu jo burnout, masennus ja yleinen ahdistuneisuushäiriö. Mistä sitä tietää, mikä oire on mitäkin? Mistä sitä tietää, että tuosta listasta puuttuu vielä jotain? Entä jos minun "energiset päiväni" eivät ole mikään oire, vaan ihan oikeasti semmoinen päivä että on niin hyvä olo että haluaakin tehdä jotain vähän isompaa joka on jäänyt odottamaan? Missä menee skitsoilun ja normaalin raja? Psykiatri on 14. päivä, mutta tuntuu että pitäisi välillä pyytää jonkun muunkin arviota. Se ihminen ei vaikuta ihan alansa huipulta. Ihan hyvä kirjoittamaan sairauslomaa, mutta diagnoosien tarkkuudesta en tiedä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Luen jokaisen kommentin ja arvostan niitä, vaikka en aina vastaakaan. :)