8.4.2008

Kirjasto <3


Tulipa eilen käytyä kirjastossa. Tarkoitus oli käydä hakemassa jotain luettavaa, mutta sitten tajusin että täältähän voisi löytyä myös rentoutusta cd:llä. Otin kaiken mikä löytyi ja nyt kuuntelen valaiden ääniä. Paljon rauhoittavampaa kuin pesukoneen surina, joka olisi se toinen vaihtoehto. Eilen illalla taasen avokki kävi kierroksilla kun oli yliväsynyt eikä oikein meinannut rauhoittua nukkumaan. Pistin rentoutuscd:n pyörimään, ja ihme tapahtui. Meinasin itse nukahtaa kolmesti cd:n aikana, mutta halusin kuulla sen loppuun. Kun lopun virkistysosuus alkoi, avokki kävi pistämässä laitteen pois päältä ja tuli sänkyyn. Ja nukahti melkein heti kun iski pään tyynyyn. Pitää hankkia pieni cd-soitin sängyn viereen ettei tarvitse olkkarin puolella käydä pysäyttämässä cd:tä. Kun nyt siis ensin saisi rahaa jostain.

Löysin kirjastosta myös todella hyvän kirjan. Tarkoitus oli löytää joku kirja narsismista, mutta ne olivat kaikki lainassa. Sen sijaan löysin siitä hyllystä jossa niitä piti olla, Hullun käsikirjan. Joskushan kirjan nimi on parempi kuin sisältö, mutta minä olen huomannut että tässä on paljon hyviä käytännön harjoituksia, jotka auttavat. Samoin tässä on ollut minulle paljon lohdullista ja hyödyllistä tietoa. Kirjoittajan kokemukset ovat hyvin lähellä omia tuntojani. Lisäksi hänellä on psykoterapian puolelta koulutustaustaa, joten kokemusta pääkopan asioista löytyy myös sitä kautta.

Kirja kannustaa antamaan itselleen tilaa. Tunnustele, mitä kehosi yrittää kertoa, kuuntele, mitä haluaisit tehdä nyt ja toimi sen mukaan. Kuuntele alitajuntaasi ja pohdi uniasi. Kuulostele, mitä eri-ikäiset sinät sanovat sinulle. Mitä teini-ikäinen sinä sanoo sinulle? Mitä sisäinen lapsesi sanoo?

Kirjan innoittamana tein eilen sängyssä mielikuvaharjoituksia. Menin henkistä tilaani kuvaavaan talooni velhona. Velho taikoi talon kuntoon sekä rakenteiltaan että sisustukseltaan. Ensin astutaan pieneen eteiseen. Siinä näkee heti valkoiset kierreportaat, jotka vievät toiseen kerrokseen. Kuljin niitä ylös, ja siellä oli tähtitorni. Velho kehoitti minua katsomaan putkesta taivaalle, jos näkisin jotain. Katsoin taivaalle, ja tähdistä muodostui kuvia. Niissä oli se tulevaisuus, jonka toivon tapahtuvan. Laiminlyöjällä ja mielensärkijällä on kaikki hyvin, siskoni pääsee opiskelemaan, nuorimmainen voi hyvin, veljeni paranee, minä ja avokki menemme naimisiin ja elämme lopun elämäämme onnellisina yhdessä. Velho sanoi että kun se on tähtiin kirjoitettu, se voi toteutua. Menimme takaisin eteiseen. Oikealla puolella on valkoinen kylpyhuone, jonka nurkassa on kolmikerroksinen vesiputous. Siellä on myös ison palmun alla kultatassuinen iso kylpyamme ja katossa roikkuu kristallikruunu. Eteisestä vasemmalla on valoisa huone, jonka kalustaminen on kesken. Sinne saa halutessaan mitä vain. Sen kautta pääsee talon takana olevaan viherhuoneeseen, jossa on kunnon viidakkotunnelma. Keskellä huonetta lasikaton alla on valkoinen pyöreä pöytä, jonka vieressä on tuoli. Kun siihen istuu, tuoleja voi lisätä sen mukaan kuinka monen kanssa haluaa sillä kertaa jutella. Tuolista näkee myös nyrkkeilysäkin, joka roikkuu katosta käytävän (joka yhdistää edellisen huoneen ja viherhuoneen) puolella.

Katto oli vaikein korjattava. Velho repi katon auki ja löysi sieltä valtavan suuren puuta syövän tuhatjalkaisen, jolla oli mielensärkijän pää. Velho heitti tuhatjalkaisen viereiseen lampeen, jossa oli veden sijasta huomiota niin paljon kuin mahdollista. Otus vajosi tyytyväisenä sen pohjamutiin. Sitten velho sai katon korjattua. Talon seuraava ongelma olivat hiiret. Niitä oli paljon seinien sisällä. Velho yritti ensin pyydystää ne kaikki häkkiin. Ongelmana oli, että häkistä piti tehdä taloa isompi, että kaikki hiiret suostuivat menemään sinne tai ylipäätään mahtuivat sinne. Silloin totesin, että annan hiirten mennä vapaasti taloa ympäröiville pelloille ja metsiin, kunhan jättävät talon rauhaan. Ne lupasivat olla kiltisti.

Sitten menin viherhuoneeseen. Istuin tuoliin ja kutsuin paikalle kaikki joilla oli minulle asiaa. Pöydän ääreen ilmestyi pieni tyttö, nainen ruoska kädessä ja hullu, joka tärisi holtittomasti ja puri kynsiään hiukset sekaisin. Kukin sai puhua kanssani ja vastasin niille. Muutin naisen ruoskan kukkaseksi. Annoin hullun potkia ja löydä nyrkkeilysäkkiä, ja se rauhoittui. Kun kaikki olivat saaneet mitä halusivat, kysyin käytäisiinkö hoitamaan minua. Kaikki lupasivat tehdä niin. Menimme siihen huoneeseen, joka on kesken, ja minut tuotiin paareilla huoneeseen. Olin laiha kuin anorektikko, mutta vatsani oli täynnä mätää joka piti saada ulos ja kaulassani oli iso paise. Nostimme minut sänkyyn jonka laitoin huoneeseen, ja pumppasimme mätää pois. Mädän jälkeen aloin vuotaa verta. Kutsuin lääkärin paikalle, sillä pelästyin. Hän sanoi yhtä aikaa, että tämä on normaalia ja että tämä potilas on menetetty. Sitten avokki tuli keskeyttämään minut. Taisin silti jatkaa tätä kuvitelmaa unissani, koska nyt minä olen jo siteissä siinä sängyssä, ja lääkäri istuu vieressä tuolilla ja hymyilee.

Pieni lapsi olin minä pienenä lapsena. Nainen ruoska kädessään on se osa minusta, joka piiskaa ja haukkuu minua jatkuvasti turhastakin. Hullu oli ahdistukseni, epätoivoni ja minä teini-ikäisenä. Minä olin järkiminä, joka yrittää saada kaikki edellä mainitut voimaan hyvin, mutta pysymään kurissa.

Valaiden laulu ja tämän kirjoittaminen saa minut tuntemaan suurta surua. Rintakehääni puristaa ja kurkkua kuristaa. Taidan antaa tunteen tulla ja purkautua.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Luen jokaisen kommentin ja arvostan niitä, vaikka en aina vastaakaan. :)