22.5.2008

Äää! Äygh! Öyy!


Tällä hetkellä inhoan Linuxia. Ei muuten, hyvinhän tämä toimii, mutta minä en osaa itse tehdä tällä muuta kuin käyttää tätä. Avokki lupasi että "kyllä minä sitten opetan sinut käyttämään sitä". Näytti kerran jotain (en muista mitä), ja siihen se aikalailla jäi. Ihan hyvin mennyt tähän asti, mutta nyt huomasin, että yksi ohjelma puuttuu. Avokki on töissä, eikä voi neuvoa. Yritin itse seuraamalla netissä olleita ohjeita, mutta en kai osannut tai sitten yritin asentaa väärää tai sitten asennuksessa meni jotain vikaan tai sitten en vain osaa käynnistää sitä, kun kone ei löydä sitä mitä yritin asentaa. Aargh. Vähemmästäkin hajoaa pää, kun ei pysty nyt sitten olemaan ulkomaailmaan mitenkään yhteydessä.

Ja minä kun lisäksi olen ylpeä siitä, että opin nopeasti nämä tietokonejutut, ja tajuan äijien tietokonejuttujakin siihen saakka, kunnes ruvetaan puhumaan koodaamisesta. Sitä en tajua. Html:ääkin osaan juuri sen verran, että saan lisättyä keskustelupalstoilla linkkejä oikeisiin kohtiin ilman että koko keskustelualue venyy kilometrin pituisen linkin takia.

Mutta kyllä minä nyt haluaisin omaa konettani osata käyttää sen verran kun tarvitsee. Ehkä olen vain liian tottunut tappelemaan Winukan kanssa, se kun ei noudata mitään logiikkaa. Suoraviivaisesti (yleensä) toimiva Linux on outo lintu.

Tänään terpan kanssa juteltiin niitä näitä, kunnes päästiin taas muistojen pariin. Kuinka minun mielipiteeni onkin niin monessa kohtaa ohitettu. Olen oppinut olemaan kertomatta mielipidettäni, kun sitä ei kuitenkaan kuunnella. En tännekään kirjoittele mielipiteitäni mistään muusta kuin omista asioistani, kun en pidä mielipiteitäni minkään arvoisena. Aina ja kaikessa joku muu sanoo asian paremmin, jos minulla on mielipide jostain asiasta jota mediassa muutenkin pyöritellään. Joten mitä turhia.

Kouluaikoina meni muutenkin hermo siihen, kun minulta aina kyseltiin vastauksia kaikkeen. En minä ole mikään kävelevä vastausautomaatti! Huomasin hyvin pian, että vaikka ihminen kysyy, hän ei välttämättä kuuntele vastausta, ja vaikka kuuntelisikin, ei välttämättä pidä siitä. Tähän mennessä on kyllä vasta yksi kaverisuhde loppunut siihen, että sanoin mielipiteeni rehellisesti. Minusta on tyhmää jättää koulut kesken jonkun äijän takia, kun pitää päästä naimisiin heti kun se on laillista. Samoin minusta on tyhmää jättää kaikki opiskelu sikseen, että saa olla kotiäitinä yksiössä ilman muuta hupia kuin tuijotella seiniä. Eikä niitä lapsiakaan ollut ihan heti tulossa. Mutta eipä sillä väliä, tehköön kukin mitä tekee.

Siihen olen oppinut hyvin. Minä sanon, mitä sinun kannattaisi tehdä (esim. heittää turhat tavarat pois ja olla ostamatta yli varojensa), mutta minua ei kuunnella, ja lopulta kaikki tekevät aivan kuten lystäävät. Siksi mielensärkijä asuu tavarakasassa, jota muistuttava asunto Nelosen "House Heist"-sarjassa (jakso 4) oli juontajien mielestä niin karmea ja haiseva, että toinen heistä oksensi. Mielensärkijän asunto on samanlainen, paitsi että tavaraa on potenssiin kymmenen tuosta sarjan muutoskohteesta.

Minua ei kuunneltu, kun sanoin olevani väsynyt, nälkäinen tai että pyöräni pitäisi korjata. Minua ei kuunneltu, kun sanoin olevani sairas, surullinen tai peloissani. Minun olisi vain pitänyt olla kaikesta kiitollinen, vaikka mielensärkijä piti meitä vain omien tarpeidensa tyydyttämisen välineinä, joilla ei saanut olla omia haluja tai tarpeita.

Aargh.

Antaa olla, enää sille ei voi mitään. Jos sitä menisi parvekkeelle juomaan kuumaa minttuteetä sen kunniaksi että on niin aurinkoista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Luen jokaisen kommentin ja arvostan niitä, vaikka en aina vastaakaan. :)