12.5.2008

Ah, ihana olo


Tänään puitiin terapiassa aihetta "avokki ei ole mielensärkijä". Syitä, miksen tee niin kuin hyvä olisi, löytyi monta. En lähde mukaan avokin ehdottamiin tekemisiin, kun olen kokenut liikaa pettymyksiä. Mielensärkijä aina lupasi, että tehdään jotain hauskaa, ja aina hänen piti sitten pilata se, ja minä sain henkisesti näpeilleni. Lisäksi olen oppinut jättämään sen perheen miehen mielipiteen huomiotta, kun perheen etu on vaatinut niin. No, päätin muuttua. Tänään pyysin avokin kanssani kaupungille, ja shoppailtiin yhdessä avokille tarpeellista. Oli mukavaa. En lähtenyt edelle, vaan kävelin aina rinnalla, kuuntelin, kerroin juttuja ja kyselin avokin asioista. Pusujakin vaihdeltiin. Kotona vietettiin sitten lisää laatuaikaa harrastusten parissa ja nyt on taas auvoista. (Piti tuulettaa, Suomi teki maalin!) Huomasin, että kun huomioi avokkia sopivasti, saa myös omaa aikaa, kun hänkin tahtoo välillä vetäytyä omiin oloihinsa, eikä jatkuvasti kerjää huomiota.

Nyt kun tätä jatkaa sen n. 60v., hyvä tulee. :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Luen jokaisen kommentin ja arvostan niitä, vaikka en aina vastaakaan. :)