14.5.2008

Puhdistusta


Henkinen puhdistuminen on johtanut nyt myös fyysiseen puhdistautumiseen. Ts. kevätsiivous on käynnissä. Käyn läpi kaappeja, hyllyjä ja pöytiä, ja vien pois kaiken mitä ei käytetä. Haluan ympärilleni tyyntä tunnelmaa ja tilaa hengittää. Haluan raikkaan huoneilman. Tuulettelen paljon. Täällä alkaa olla oikeasti viihtyisää. Tai ainakin makkarissa. Olohuoneesta on vaikea saada selkeää, kun tänne on ängetty ihan kaikki harrastukset (sekä minun että avokin), tv, kirjahyllyt... Eli kaikki muu paitsi sänky ja yöpöydät, jotka ovat siis makuuhuoneessa.

Haluan myös huolehtia itsestäni. Venyttelen paljon, käytän kosteusvoidetta heti suihkun jälkeen, pesen hampaani, syön säännöllisesti, ostan itselleni jotain kivaa jos rahatilanne sallii, hoidan kynsiäni ja pidän siitä, nukun hyvin (jos saan unta) ja huolehdin ulkonäöstäni enemmän kuin ennen. Mutta lisäksi myös ajatus katkeilee paljon, tunnen itseni yhä tyhmäksi kun pää ei toimi. Pistän ilmoituksen nettiin, unohdan sen täysin ja heitän myytäviksi ilmoitetut tavarat pois. Jaksaminen on yhä heikkoa, vaikka vihdoin voin sanoa toimintakykyni alkaneen palautua.

Halu vuodattaa on yhä kateissa. Minä haluan elää. Terapiassa on nyt tuntunut, että siellä saadaan hyvin käsiteltyä jotain tarkasti rajattua ongelmaa sen tunnin ajan, niin että koen edistyneeni istunnon aikana. Toisaalta usein huomaan ovella, etten enää muista, mitä olen puhunut. Alkuun oli helppoa kertoa avokillekin mitä tuli puhuttua, mutta nykyään edes jonkin asian muistaminen on vaikeaa. Sen sijaan muistan kyllä, missä järjestyksessä huoneen tavarat tällä kertaa olivat. Kai tämä johtuu siitä, että käsitellään yhä enemmän asioita, joita en halua käsitellä. Tai sitten tässä on kyse siitä, että asiat jäävät sinne terapiaan eivätkä enää haittaa elämistä (ainakaan niin paljoa). Ei voi tietää. Jos jotain olen oppinut, niin sen, etten tunne itseäni.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Luen jokaisen kommentin ja arvostan niitä, vaikka en aina vastaakaan. :)