18.12.2010

Uni

Näin viime yönä aivan hirveää painajaista. Sitä edeltävät unet olivat sitä perushuttua, taistelua aina muuttuvin säännöin ilman toivoa voitosta. Nyt olin sentään jo Hercules ja saavutin välillä sen mitä halusinkin. Se painajainen alkoi kun laskeuduimme sisarusteni kanssa vanhan musiikkiopistoni pihaan. Olimme olleet jossain toisaalla, emmekä tienneet uusimpia uutisia. Nuorimmainen kävi siskoni kanssa sisällä rakennuksessa ja palasivat kertomaan, että siellä pidetään juhlia, sillä keisari on kuollut (ilmeisesti oltiin vielä Venäjän vallan alla?). Minun tarvitsi käydä vessassa, joten lähdin minäkin sisään. Ovella huomasin, että siitä puuttui ovenkahva. Siirryin toiselle ovelle, sama juttu. Sitten tajusin työntää ovea sivuttain, ja se aukesi. Tuulikaappi oli aivan täynnä ruusuja ja peremmälläkin oli surunvalittelukimppuja maljakoissa kaikki pöytäpinnat täynnä.

Joukko vanhoja opettajiani ja lapsenvahtejani pyöri pöytien ympärillä ja keskusteli keskenään. Kysyin, missä vessa on, ja minut viitattiin takaisin tuulikaapin suuntaan. Kuljin useiden pienten huoneiden läpi, jotka olivat aikoinaan olleet vessoja, mutta nyt ne oli muutettu askartelutiloiksi. Kopit olivat matalia, vain vyötärön korkeudelle asti. Joku mies meni yhteen, ja yritin löytää toisen kopin kaukana hänestä. Kauhukseni perässäni seurasi joku, ja yritin laittaa kopin oven kiinni ettei hän seuraisi minua sinne. En vain oikein onnistunut, kun en löytänyt oikeaa ovea eikä siinä ollut lukkoa. Lopulta menin sitten pöntölle ja katselin siitä, kun huoneeseen tuli mies, joka tuli minulle juttelemaan kopin reunan yli. Selitti olevansa kalastaja ja tuli tänne tutkimaan saalistaan. Yritin tehdä asiani mahdollisimman nopeasti ja olin kiitollinen siitä että minulla oli hame, joten mies ei nyt ihan kaikkea nähnyt. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Luen jokaisen kommentin ja arvostan niitä, vaikka en aina vastaakaan. :)