17.2.2012

Paperi = pahaa


Keskityin tekemään Unipolku-blogista löytämääni läsnäoloharjoitusta. Siinä pyritään kiinnittymään nykyhetkeen keskittymällä yhteen aistiin kerrallaan: Mitä aistin juuri nyt, tässä tilassa, kun vuosi on tämä ja paikka on tämä. Tuntoaistin kohdalla erehdyin koskemaan pöydällä lojuneita papereita, ja äkkiä olinkin mielensärkijän työhuoneessa. Papereita oli lattialla, tuolilla, sohvalla, pöydillä, kirjahyllyissä, jokaisella tasaisella pinnalla. Kapea käytävä kulki tietokoneelle, siinä kohti näkyi lattia. Minulla oli hellemekko päällä, joten oli varmaan kesä. Haistoin pölyn. Ja paperin. Ravistelin itseni nykyhetkeen. Päätin, etten koske papereita, ennen kuin olen saanut itselleni vakuutettua, että olen nykyhetkessä. En olisi uskonut, että se, että keskityn miettimään, miltä paperi tuntuu, saisi noin voimakkaat reaktiot. Minun on parempi olla miettimättä samaa sametista, virttyneistä verkkareista (jo niiden ajattelu saa hajuaistini vakuuttuneeksi, että mielensärkijä on jossain lähellä, sillä haistan hänet) tai lakanoista.

Hajuaisti on minulle tärkeä, mutta näemmä saan eniten nautintoa (ainakin tällä hetkellä) tuntoaistin kautta. Nautin silkin, villan tai lampaantaljan silittämisestä. Mutta miten hitossa sitä uskaltaa enää oikeasti tunnustella mitään, kun hetkessä onkin jossain muualla? Muistan, kun joskus uimassa ollessani (lapsena) löysin mutaista pohjaa tunnustelemalla pohjasta jotain, joka käteen otettaessa laukaisi muiston miehen erektiossa olevasta peniksestä. Tuolloin en (tietenkään) tajunnut, miksi pelästyin niin paljon, mutta olin kauhuissani, kunnes sain oksan vedettyä vedenpinnan yläpuolelle tarkistaakseni, mikä se oli.

Vanhan miehen hiki on varmaan hirvein haju ikinä. En ikinä voisi työskennellä vanhainkodissa. Pitäisi kai ihan tarkoituksella ruveta noita eri laukaisevia tuntemuksia etsimään. Sittenpähän eivät hyppisi silmille, kun on huono hetki. Ainakaan toivottavasti eivät hyppisi. Huoh.

Kiitokset Unipolun pitäjälle tuon harjoituksen jakamisesta!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Luen jokaisen kommentin ja arvostan niitä, vaikka en aina vastaakaan. :)