24.4.2012

Kukin pysyköön lestissään


Olen nyt päässyt edes vähän kiinni siihen, mikä on sirpaleitteni tehtävä. Suurin osa niistä on luotu suojelemaan kahta lapsisirpalettani, iät 3 ja 4 v. (Wäää! ja Hilpeä). Nuo kaksi lapsisirpaletta ovat puolestaan pitäneet huolta siitä, etten synkimpänäkään hetkenä ole tappanut itseäni. Ne ovat halunneet elää. Jotta ne ovat voineet pitää kiinni elämänhalustaan, ne on kuitenkin pitänyt eristää täysin todellisuuden kauhuista. Sen hintana on ollut se, etteivät ne ole jatkaneet kehitystään syntymähetkeään pidemmälle. Ne ovat leikkineet kukkaniityllä koko tämän ajan kuin Peter Pan Mikä-mikä-maassa, ikääntymättä päivääkään.

Lesbon tehtävä oli hoitaa tilanne, kun mielensärkijä halusi seksiä. Muut saattoivat mennä äänieristettyyn koppiin pääni sisään näkemättä tai kokematta mitään sillä välin, kun Lesbo teki, mitä käskettiin ja vielä esitti pitävänsä siitä. Tuo jälkimmäinen oli välttämätöntä, sillä se esti mielensärkijää suuttumasta. Jos mielensärkijä suuttui, hän hyökkäsi kimppuuni. Silti jotkut osat minussa vihaavat Lesboa juuri siksi, että se aidosti nautti siitä, mitä se teki. Ne eivät ymmärrä, että sen oli pakko. Jotta esitys olisi mennyt täydestä, nautinnon piti olla aitoa. Yritän saada muut osani kunnioittamaan Lesboa, sillä se menestyksekkäästi sai meidät pidettyä hengissä hyväksikäytöstä huolimatta. Kiitos sen, mielensärkijä ei kuristanut meitä hengiltä.

Päällikkö liittyy selviytymiseen. Se johtaa osien toimintaa. Se ei kuitenkaan koskaan nouse näkyville, koska osa osistakaan ei tiedä sen olemassaolosta. Se toimii kulisseissa, vedellen naruja. Sillä on suunnitelma, jonka tarkoitus on tehdä siitä tarpeeton. En tiedä yksityiskohtia, mutta koska koko ajan mennään parempaan suuntaan, luotan tähän osaan, vaikkakin varauksin.

Toteuttaja, eli minä, pyörittää arkea. Minun tehtäväni on ylläpitää kulisseja, syödä, juoda, tehdä, mitä on pakko.

Sipen tehtävä on kantaa vihaani. Koska vihaa ei ole voinut ilmaista, se on kääntynyt sisäänpäin. Siksi Sipe tupakoi, haluaa viillellä itseään, ottaa (arpi)tatuointeja ja kieltäytyy syömästä.

Suun tehtävä on puolustautua. Jos kaikki muut osat epäonnistuvat ja suuhunraiskaukselta ei voi enää välttyä, se lukitsee nielun lihakset ja aloittaa oksennusreaktion. En pysty nielemään tai hengittämään, mutta raiskaaminen vaikeutuu huomattavasti. Valitettavasti nykyään suun varovaisuus tarkoittaa sitä, että puhuminen ja hengittäminen on vaikeaa lihasten valmiustilan vuoksi.

Hännän tehtävä on sama, mutta se suojelee meitä anaaliraiskaukselta. Sen varautuneisuus tarkoittaa ikäviä kipuja lantion ja ristiselän alueella.

Nukkumatin tehtävä on pitää vahtia öisin ja hakeutua tarvittaessa piiloon ja/tai turvaan. Jos se on hermostunut, en saa unta. Tästä osasta kumpuaa haluni ryömiä sängyn alle, jos on pimeää.

Lääkärin tehtävä on huolehtia terveydestäni. Se yrittää saada minut syömään, kun Sipe aloittaa nälkälakon. Se muistuttaa hampaidenpesun tärkeydestä, kun Suu ei halua tarttua hammasharjaan. Se yrittää suostutella minut suihkuun, kun yksi nimetön osani kieltäytyy menemästä sinne. Tämä osa on tavallaan vastapaino muille osilleni.

Lilith ja Leijona liittyvät puolustautumisen alajärjestelmään. Niiden tehtävä on taistella. Ne ovat valmiit vaikka tappamaan estääkseen raiskatuksi tulemisen. Lilith asuu oikeassa hartiassani ja Leijona selässäni. Koska ne eivät ole kyenneet aikoinaan viemään puolustautumiskäyttäytymistä loppuun ylivoimaisen vihollisen vuoksi, näihin osiin minussa on jäänyt kauheasti patoutunutta energiaa. Myös Tappajahai liittyy puolustautumiseen, mutta se on astunut puikkoihin siinä vaiheessa, kun taistelu on todettu turhaksi. Sen tehtävä on ollut ylläpitää vihaa siitä huolimatta, että keho on lamaantunut.

Isä on sisäistetty mielensärkijä. Sen tehtävä on ollut oppia ajattelemaan kuin mielensärkijä, jotta tämän täysin ennalta arvaamattomasta käytöksestä voitaisiin etsiä säännönmukaisuuksia. Näin maailmasta ehkä tulisi ennustettavampi paikka ja raiskauksen tai väkivallan uhka voitaisiin havaita ajoissa, jolloin pakeneminen voisi ehkä vielä olla mahdollista. Jotta Isä on voinut oppia ajattelemaan kuin mielensärkijä, sen on täytynyt alkaa tuntea empatiaa ja myötätuntoa tätä kohtaan. Tämä puolestaan on saanut muut osat vihaamaan sitä, mikä on ajan myötä lietsonut osat toisiaan vastaan.

Taiteilija kantaa luovuuttani. Se on jotain niin arvokasta, että ennemmin pistin sen lukkojen taakse pääni sisään kuin annoin mielensärkijän tuhota sen vihaa tihkuvilla kommenteillaan.

Nti Tiukkapipo haukkuu minua jatkuvasti ajaakseen minut kohti parempia suorituksia. Sen tavoitteena on saada mielensärkijä ja laiminlyöjä pitämään minusta, jotta voisin saada heiltä hellyyttä ja hyväksyntää.

Noita tihkuu vihaa minua kohtaan. Se etsii vikoja kaikesta, mitä teen ja rankaisee minua fyysisillä vaivoilla epäonnistumisista, vaikka ne olisivat vain kuvitteellisia. Se pyrkii osittain samaan kuin Nti Tiukkapipokin: Saada ihmiset rakastamaan minua. Se kokee, ettei tämä voi onnistua, ellen ole täydellinen. Koska kukaan ei ole täydellinen, se jatkaa rankaisemistani. Luulen, että jos tämän osani arvomaailmaa saataisiin tönäistyä terveempään suuntaan, saisin siitä kunnianhimoa.

Tulkkia saan kiittää siitä, että olen alkanut ymmärtää itseäni. Se toimii välittäjänä eri osien välillä, mutta se ei tee mitään ilman Päällikön lupaa.

Muiden osien tehtävä on ilmeisesti joko kantaa hyväksikäyttöön liittyviä muistoja tai estää niiden nouseminen pintaan.

Jotkut osat (Suu, Häntä) ovat hyvin rajattuja. Ne osaavat vain yhden asian, mutta ne ovat hioneet siinä taitonsa huippuunsa. Joidenkin pitää olla hyvin luovia ja selviytyä monenlaisista tilanteista. Lesbon on pitänyt osata liikkua, puhua ja keksiä nopeasti, mitä tehdä. Päällikön on pitänyt oppia organisoimaan koko päänsisäinen kakofoniani: rauhoittaa panikoivia osiani, komentaa puolustavia osiani ja pitää kaikki langat käsissään kaikissa tilanteissa pysyen silti itse jatkuvasti piilossa.

En tiedä, uskaltavatko muut osat koskaan päästää kiintymyshuutoon jumiutunutta Wäää!:tä tai Hilpeää pois kukkaniityltään. Voi olla, etteivät ne koskaan kasva aikuisiksi.

On mielenkiintoista seurata, miten eri osieni tunnetilat ja reagoimiset vaikuttavat käytökseeni ja mielialaani. Mitä paremmin alan tuntea heidät, sitä rohkeammiksi ne tulevat. Nyt, kun suurinpiirtein tiedämme, keitä olemme, voimme ehkä aloittaa sisäiset neuvottelut yhdistymisestä tai ainakin syvemmästä yhteistyöstä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Luen jokaisen kommentin ja arvostan niitä, vaikka en aina vastaakaan. :)