31.8.2014

Tapahtumarikas viikonloppu


(Space Cat - Shake & Freeze 2005)
Matkustin hieman kauemmas bilettämään, koska kuulin yhden suosikki-dj:ni vetävän kunnon keikan. Kun pääsin perille, paikallista maamerkkiä tuijottaessani tuli epätodellinen olo. Mitä minä teen (kaupungissa x)? Tajusin, että minulla on joku dissokohtaus päällä, olen yksin liikenteessä, eikä bileisiin ollut tulossa ketään tuttuja. Osat olivat pinnassa, valmiina ottamaan ohjat, koska olin kertonut niille jo viikkoja aikaisemmin, että tänään tanssittaisiin ja kunnolla. Ne tietävät kokemuksesta, että kun tanssin, niitä kuunnellaan. Aikaisemmin olen käynyt niiden kanssa pippaloissa niin, että mukanani on ollut ihmisiä. Nuo ihmiset ovat sitten tulleet jatkuvasti keskeyttämään. "Oot tanssinu jo tunnin, tuu juomaan välillä!" "Hei tuu pihalle, siellä on (ihminen y)!" "Hei viittitkö kattoa mua vähän? Joku saatto äskön pistää mun juomaan jotain."

Nyt olin päättänyt, että minä menen näihin bileisiin tasan tarkkaan yhtä tarkoitusta varten: Tanssimaan. Olin suunnitellut vaatetukseni sen mukaan, minimoinut mukaan otettavat tavarat niin, ettei tarvinnut kantaa huolta painavasta laukusta, jonka joku voisi pölliä tai joka vaihtoehtoisesti hakkaisi reittäni vasten koko illan. Niin, ja käynyt paria päivää aikaisemmin avaavalla lenkillä, kertonut osilleni meneväni psykebileisiin, katsonut, että söin kolme ateriaa ennen bileisiin menoa, ettei tulisi nälkä. Ei olisi ainakaan minusta kiinni, ettei ilta onnistuisi. Silti osani olivat vähän epäilevällä kannalla. Vielä matkalla yksi epäili, että olen vain huijannut niitä, sillä enhän minä ole ansainnut päästä bileisiin.

Kun pääsin perille, pistin tulpat korviin, omin paikan bassokaapin edestä ja annoin kehon tehdä, mitä se halusi. Tunnin päästä kävin hakemassa vesipullon vyötärölle ja vaihdoin tanssikuteet niskaan. Vartti, ja olin transsissa. Tuntui, kuin joku olisi tullut paikalle (pääni sisällä), kysynyt luvan, ottanut minusta kiinni, repäissyt minut irti kehostani ja työntänyt minut pieneen lokeroon pääni sisällä.

Psykebileissä käy ihmisiä, jotka laajentavat tajuntaansa. Siinä on sekä hyviä, että huonoja puolia. Hyvä puoli on, että känniörveltäjiä on vähemmän. Huono puoli on, että heidän sijastaan on piripäitä, jotka eivät osaa olla hiljaa. Hyvä puoli on, että transsiin vajoamista ymmärretään, eikä kukaan tule tökkimään tai keskeyttämään, jos joku on "fiiliksissä". Kukaan ei tule puristelemaan perseestä tai yritä tanssia kanssasi, koska kaikki tanssivat kohti dj:tä. Huono puoli on, että kukaan ei usko, että käyn noissa bileissä selvin päin. Uskokaa pois, en ole ainoa.

Transsissa on monia hyviä puolia, eivätkä ne rajoitu vain euforian tunteeseen. Keho pääsee parantamaan itseään, kun tietoinen mieli ei ohjaa sen liikkeitä, vaan musiikki. Ohjasin tietoisesti kehoani hyvin vähän. Joskus oikea jalka ilmoitti haluavansa täristä, joten otin asennon, jossa se oli mahdollista. Kun tärinä vain jatkui, ja vasen jalkani alkoi väsyä kehoni kannattelusta, pysäytyin tärinän ja jatkoin tanssia, kunnes vasen jalka jaksoi taas toimia tukipilarina. Yläselkä pyysi päästä mukaan tanssiin, joten kiinnitin hetken huomiota siihen, että hartiani liikkuivat. Jos jokin kohta kehosta alkoi särkeä, kiinnitin huomiota siihen. Hengitin kohti tuota osaa (polvea, yläselkää), ja yritin ketkuttaa sen alueen lihaksia mahdollisimman laajasti ja avaavasti.

Transsissa ei menetä käsitystä kehonsa tilasta, kuten aineissa voi käydä. Tunsin, milloin minun oli juotava vettä, ja yhdessä vaiheessa kävin lyhyesti pihalla, kun tuli liian kuuma. Jälkiviisaana on todettava, että olisi pitänyt heti käydä juomassa yksi limsa, kun ensimmäinen osa tuli valittamaan väsymystä. Verensokerini oli laskenut liian alas, mutta en tajunnut sitä, ennen kuin lihakset alkoivat hyytyä. Kun sokeri humahti verenkiertooni, jaksoi taas jatkaa.

Kerrankin sain tanssia niin kauan, että transsi kului loppuun. Ehdin käsitellä kaikki alitajunnasta nousseet asiat. Yksi itkevä pikkulapsi, jota ympäröivät pelottavat ihmiset, sai luvan hyökätä uhkaajiensa kimppuun. Kun se rupesi suurella puunuijalla hakkaamaan ketunkasvoisia hahmoja, ehdotin sille, että laitetaan ne pahikset syömään dynamiittia ja räjäytetään ne. Se oli siitä vielä hauskempaa. Muutkin lapsiosat, jotka olivat kuunnelleet kulisseissa, alkoivat räjäytellä muistojensa hyökkääjiä. Olin onnellinen.

Jonkin ajan kuluttua mielialani laski. Meni hetki, ennen kuin tajusin sen olevan osan mielentila. Se oli vihainen. Se halusi hyökätä, puolustautua. Annoin sille luvan olla vihainen, ja hetken aikaa nyrkkeilin ilmaa. Mielialani muuttui myös toisen kerran, ja taas purin asian osan kanssa, mutta tätä enempää en tuosta keskustelusta muista.

Näin paljon lohikäärmeitä. Olin lohikäärme, lensin niiden selässä ja mukana avaruudessa, ja kun lyhyesti palasin nykyhetkeen, tuijotin kattolamppua ihmetellen, kuka oli raahannut planeetan sisätiloihin. Kun suljin silmäni, silmieni edessä vilahtelivat kaikki mahdolliset ja mahdottomat lohikäärmeet Spyrosta siihen My Little Ponyn lohikäärmeeseen (lasten voimaeläimet ovat näemmä lasten lohikäärmeitä. :) ) Kun tunnustelin huonetta mielelläni, tajusin, että ympärilläni seisoi valtavan suuri musta lohikäärme, joka ei edes mahtunut huoneeseen, vaan jatkui sen ulkopuolelle.

Yritin päästää irti hallinnasta. Huomasin vieläkin olevani varuillani. Hoin päässäni, ettei dj tahdo minulle mitään pahaa. Voin luottaa siihen, että hän haluaa minulle vain hyvää. Kukaan ei hyökkää kimppuuni. Osa, joka hallintaa ylläpiti, suostui vihdoin testailemaan hallinnasta luopumista aina sekunnin puolikkaaksi kerrallaan, ja hymyili varovasti, kun noiden hetkien aikana minulle ei tapahtunut pahaa. Mutta sitten se pelästyi vieressä tanssivaa, ja katosi.

Transsin loppupuolella tuli pari häiriötekijää. Joku venäläinen turisti halusi, että otan hänestä ja kaveriporukastaan kuvan. Sanon turisti kahdesta syystä: Hän ei missään nimessä käy psykebileissä usein (tai ainakaan ei tunne niiden käyttäytymiskoodia). Yksi tanssija tuli kysymään, paljonko kello on. Mutta joka tapauksessa, viimeiset puoli tuntia keikasta aloin palailemaan huoneeseen ihan keskeytyksistä huolimatta. Olo oli upea, tuntui, että olin rakastunut dj:hin, pelkäsin musiikin loppuvan, mutta toisaalta lihakset olivat jo sen verran hellinä viiden tunnin jälkeen, että ilta oli tehnyt tehtävänsä. Nyt katselin ympärilleni, kannustin dj:tä setin loppuun asti ja kävin vielä keikan jälkeen halaamassakin häntä. Kun kävilin kohti yöbussia, oloni oli rento. En ole koskaan ennen kokenut tuollaista rentoutta. Se jatkui tuntikausia. Päässäni oli täysin hiljaista. Olin odottanut olevani tuossa vaiheessa kuoleman väsynyt ja nukahtavani heti, kun pääsisin istumaan, mutta näin ei ollutkaan. Vuorokauden ajasta huolimatta olin pirteä.

Kotona jaksoin käydä suihkussa ennen nukkumaan menoa. Nukuin 7 tuntia, ja heräsin pirteänä. Hankkiuduin illalla saunaan, jossa ihmettelin kehoni tilaa. Vain paria lihasta lantion sivuilla ja paria vatsalihasta aristi. Venyttelin ja hieroin itseäni saunan jälkeen, ja kun pääsin vällyjen väliin, nukuin yhtä soittoa iltaan.

Unissani minua tuli tervehtimään osa, joka esitteli itsensä. Hän oli Raivo. Hän oli ollut Toivo, mutta nyt hän enää halusi vain repiä kaiken paskaksi, koska mikään ei koskaan loppuisi. Mikään ei koskaan menisi hyvin. Hän oli hyvin vihainen teini, ja hyvin väsynyt. Sydänjuuriaan myöten loppuun kulutettu. Yritin kiinnittää häntä nykyhetkeen ja kerroin, että nyt saa levätä, ja olen turvassa. Osoitin nykyhetkestä asioita, jotka todistivat turvallisuuden puolesta. Ymmärrän hänen väsymystään. On ollut hyvin raskasta pitää yllä toivoa paremmasta, kun saman katon alla asuu väkivaltainen pedofiili.

Korvassani tinnitti, minkä olen oppinut olevan osien ovikellon ääni. Etsin hetken, kunnes löysin parkuvan vauvan. Hän oli Usko, kuten Toivo minulle ystävällisesti kertoi. Otin hänet syliini, jossa hän kasvoi lapseksi. Hänen koko selkänsä oli täynnä mustia teräviä okia, joita aloin nyppiä irti. Heti, kun ne irtosivat, ne yrittivät työntyä takaisin lapsen lihaan. Avasin yhden, ja tajusin okaiden olevan ilkeitä sanoja, jotka minulle on sanottu. Arvelin niiden katoavan, jos lapsi kertoisi minulle, mitä hänelle oli sanottu. En kuullut kuin ensimmäisen, minkä jälkeen jokin itsesuojelumekanismi tukki korvani. Näin kyllä, kun Uskon suu kävi, ja hän hymyili minulle päästyään loppuun. Kerroin osalle, että se itse ylläpitää okien hyökkäyshaluja, ja jos se vain antaisi, ne putoaisivat harmittomina maahan. Usko kokeili, ja okaat todellakin tipahtivat maahan, ja toinen osani ajoi niiden yli valssijyrällä. Parin kokeilukerran jälkeen Uskoon syttyi raivo, ja päässäni alkoi tapahtua. En kylläkään tiedä vielä, mitä.

Selkäni on tanssirupeaman jälkeen paljon parempi. Selkärangassa ollut kohta, joka on tuntunut, kuin rankani tekisi siinä kohtaa näin:

tuntuu jo paljon suoremmalta. (Kuvassa pää on ylhäällä, peppu alhaalla, kuva vasemmalta sivulta) Teki todella hyvää. Voi kun noihin pääsisi useammin, mutta budjetti, eikä noita bileitä kovin usein pidetä, ei ainakaan inhimillisen matkan päässä. Usein koko budjetti kosahtaa matkakuluihin, eikä paikanpäällä ole varaa tukea järjestäjiä kuin pääsylipun hinnan verran. Mutta ah, teki hyvää. <3

6 kommenttia:

  1. Woah! Tämä muistutti, että pitäisi vaan käydä enemmän niillä hyvillä keikoilla eikä aina murehtia rahaa ja jotain ylihinnoiteltuja narikkamaksuja. :-)

    VastaaPoista
  2. mistä noita ees löytää..? tuntuis hassulta alkaa selata erikseen joka kaupungin mahdollisten paikkojen sivuja ja toivoo parasta. en oo ikinä ollut mutta haluaisin!

    terv. maalaisjuntti :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. UG-bileiden järjestäjillä on Facebookissa ryhmiä, joissa ilmoitetaan bileistä. Niitä kun löytää yhden, löytää yleensä loputkin. Ovat linkittyneet toisiinsa. Jos haluat niistä lisätietoa, laita mulle s-postia.

      Toinen paikka on https://klubitus.org/events, josta noita voi bongata. Kun alkaa bileissä käymään, tutustuu ihmisiin, jotka sitten noista bileistä myös muistuttelevat. :)

      Poista
  3. Psykebileet edistävät dissosiaatiohäiriöstä paranemista ja osien integraatiota? :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. * Transsi edistää dissosiaatiohäiriöstä paranemista ja osien integraatiota. :) Toisaalta hyvä musa edistää transsia, joten... :D

      Poista

Luen jokaisen kommentin ja arvostan niitä, vaikka en aina vastaakaan. :)