5.10.2014

Lukko, suojelija ja muisto(t)

Kuinka upota alitajuntaansa: kuuntele Nine Inch Nailsia ja lue blogiasi taaksepäin. Olen nyt menossa vuodessa 2012. Yritän epätoivoisesti saada selville, kuinka monessa osassa olen. Jotain säännönmukaisuuksia olen löytänyt.

Esimerkki: En saanut itkettyä, koska rintaani oli rakennettu pato, joka piti vesimassat sisälläni. Nykyhetkessä itkeminen olisi ollut turvallista, eli ei olisi johtanut pahoinpitelyyn tai hylkäämiseen, mutta en silti saanut itkettyä. Patoa ylläpiti padolla istunut mies, joka kantoi tietoa siitä, miksi pato oli tärkeä. Minun tuli ensin voittaa puolelleni tämä lukkoa ylläpitävä osa/rakenne, jotta nykyhetkessä haitallinen toimintatapa saatiin purettua (eli pato murrettua). Kun pato vihdoin murtui, sen takaa purkautui monta osaa, jotka olivat siihen asti olleet irti todellisuudesta.

Lähes sama tapahtui myös tämän lukon kohdalla, vaikkakin lukko ja sen suojelija olivat sama osa tai rakenne. Senkin takaa löytyi muisto. En tiedä, montako kertaa olen jo saanut purkaa samanlaisen rakenteen: osa, joka kantaa muistoa dissosiaation aiheuttaneesta tapahtumasta, osa tai mielen rakenne, joka pitää sen poissa tietoisuudestani ja mahdollisesti vielä osa, joka estää dissosiaation purkamisen. Estävä osa kokee suojelevansa minua, ja on valmis hyvin suuriin ponnistuksiin, kuten laukomaan minulle päälle fyysisiä oireita.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Luen jokaisen kommentin ja arvostan niitä, vaikka en aina vastaakaan. :)