16.9.2015

Stressin kesytys

Kuten on blogista ehkä huomannut, stressinlähteitä on taas kertynyt. Pidän huolta jaksamisestani usella tavalla. Ensinnäkin tarkkailen kehon merkkejä:

- saanko nukahdettua?
- saanko nukuttua aamuun asti?
- näenkö unia?
- riittääkö 7-8 tuntia unta yössä?
- toimiiko vatsa?
- tuleeko minun nälkä?
- tekeekö mieli syödä?

Merkkejä siitä, että kannattaa höllätä:

- nukahtamisvaikeudet
- öiset heräämiset
- stressipainajaiset
- unen tarpeen kasvu, yksi yö ei riitä univelan poisnukkumiseen.
- ripuli, ummetus, vatsavaivat, oksentelu
- näläntunne puuttuu tai huomaan nälän vasta, kun tekee mieli karkkia
- joutuu pakottamaan itsensä syömään
- ihottuma, kutina
- tulehdukset, flunssa

Käytän paljon stressinhallintakeinoja:

Kieltäydyn sinnikkäästi ajattelemasta negatiivisia asioita, joille en tässä hetkessä voi mitään. Jos siis esimerkiksi huomaan ajattelevani narsisti-eksän temppuja, totean itselleni, että olen asian eteen tehnyt jo kaiken, mitä nyt voin, asialle voi tehdä lisää vasta myöhemmin ja sitten ohjaan ajatukseni muualle. Tenttikirjaan ohjaaminen ei toimi yhtä varmasti kuin se, että hetken aikaa miettii aktiivisesti kaikkea positiivista.

Kieltäydyn sinnikkäästi ajattelemasta keskeneräisiä hommia tai kurssien vaatimia työmääriä. Selvitän kurssin alkaessa sen vaatiman työmäärän ja pistän sitten itselleni ylös, miten paljon minun tarvitsee tehdä jokaisesta kurssista joka päivä, että pysyn aikataulussa. En anna itselleni lupaa ahdistua siitä, onko merkitty työmäärä varmasti riittävä. En missään nimessä yritä tehdä koko listaa putkeen, vaan jaan päivän työt pätkiin, joiden välissä käyn syömässä, pidän tauon, syön välipalaa tai käyn lenkillä. Jos en pysy aikataulussa, muutan aikataulua, tarvittaessa teen jotkut kurssit myöhemmin.

Keskityn ajattelemaan positiivisia asioita: Minulla on mukava asunto, Dyykkarilla on kaikki hyvin, kaveri antoi hyviä neuvoja, jääkaapissa on ruokaa, kaunis päivä tänään, myyjä oli ystävällinen. Pysähdyn haistelemaan ruusuja, ihastelen kuurankukkia, annan itseni pysähtyä nauttimaan pienistä hetkistä.

Palkitsen itseäni päivittäin. Kehun itseäni, kun olen saanut päivän tenttiosuuden luettua ja lähden tutkimaan kaupunkia joksikin aikaa. Tylsän luennon jälkeen käyn syömässä  hyvin. Illalla otan hyvän asennon ja katson jakson tai pari laatuhömppää. Jos koko päivä meni löysäilyyn ja hömpän tuijottamiseen, kehun itseäni siitä, että annoin itseni levätä.

Jaksotan ja paloittelen. En anna itseni vajota disson avulla tenttikirjaan tuntikausiksi, vaan laitan kännykän herättämään puolen tunnin välein, että muistan nousta ylös, venytellä ja tarkistaa kehoni tilan: Tarvitseeko mennä vessaan, onko nälkä tai jano. Jaan isot työmäärät pieniin osiin. Jos on vaikea aloittaa, jaan vielä pienempiin osiin. Jos ei meinaa inspis iskeä, laitan päivän tavoitteeksi ottaa kirjan käteen ja lukea sisällysluettelon. Joskus jo se auttaa laukaisemaan turhan välttelyn.

Minimoin ylimääräiset stressinaiheet. Käytän mukavia vaatteita, hyviä kenkiä, pidän itseni lämpimänä, kuljetan vesipulloa mukanani, menen vessaan kun on hätä enkä silloin kun luento päättyy. Huolehdin unen määrästä ja pidän mukanani rusinoita jos verensokeri laskee liikaa.

Minimoin turhan ajatustyön. Sen sijaan, että yrittäisin muistaa kaiken, mitä sinä päivänä tarvitsee tehdä, teen listan. Merkitsen kaiken kalenteriini. Jos aukaisen tietokoneen tehdäkseni tietyt asiat, aukaisen nettiselaimeen niin monta välilehteä kuin on hoidettavia asioita, kirjoitan osoitekenttään asian ja käyn sitten läpi välilehden kerrallaan. Jos mahdollista, hoidan ensin kaikki pikkuasiat, jotka voi tehdä viidessä minuutissa, ja teen niiden jälkeen isommat asiat tärkeysjärjestyksessä. Lopetan, jos huomaan aivojeni olevan niin väsyneet, ettei oppimista enää tapahdu.

En sano, että olisin nyt täysin zen. Kaikkia stressinlähteitä ei voi poistaa, mutta niiden kanssa voi tulla toimeen, varsinkin jos niitä ei vatvo jatkuvasti.

4 kommenttia:

  1. Hyviä keinoja. Voisin ajatella niiden toimivan itselläänkin. Poimin siis listaus ja välilehti ideasi tästä.

    Onnellisia ja positiivisia ajatuksia lähetän sinulle!

    VastaaPoista
  2. Hyviä keinoja. Voisin ajatella niiden toimivan itselläänkin. Poimin siis listaus ja välilehti ideasi tästä.

    Onnellisia ja positiivisia ajatuksia lähetän sinulle!

    VastaaPoista
  3. Tässä on kyllä hyvä kattaus keinoja miten huolehtia itsestään. Perustarpeista huolehtiminen on tärkeää ja luo pohjaa. En ymmärrä miksi se on niin vaikeaa itselleni, mutta niin kai sitä on oppinut ohittamaan ja mitätöimään omat tarpeensa, niiden tunteminen kun on ollut aiemmin jotenkin pahaa ja mahdotonta.

    Tosiaan hyviä ja tärkeitä asioita.

    VastaaPoista
  4. Ihan kohta mä pääsen hierojalle... oivoi olen jo nyt ihan transsissa. En ole moneen vuoteen tajunnut huoltaa fyysistä puolta näin. Olen kytännyt kelloa viimeiset pari tuntia että saisi jo lähteä kävelemään paikan päälle. Odottavan aika on pitkä.

    VastaaPoista

Luen jokaisen kommentin ja arvostan niitä, vaikka en aina vastaakaan. :)