18.11.2015

Sydän täynnä paskaa

Näin unta, jossa yritin mennä vessaan, mutta kaikki vessanpöntöt ja jopa lavuaarit olivat täynnä paskaa. Hereillä totesin, että elämässäni on nyt liikaa paskaa, narsisti-eksä hyvänä esimerkkinä. Seuraavina kahtena yönä näin kuitenkin unta sydämestä, joka oli sisältä paskaa täynnä. Totesin, että nyt on kyseessä kaikki se paska, jota olen elämäni aikana joutunut nielemään, sietämään vastaan panematta.

Dyykkari on ihmetellyt, mikä minulla on, kun suutun leikistä. Olen nyt vetänyt hyvin tiukkaa linjaa kutittelun ja pelleilyn suhteen. Oikein sellaista huumorintajutonta alakoulun reksi-linjaa. Kai se on sitä, että yritän purkaa sitä paskaa sydämestäni vaatimalla ihmisarvoista kohtelua ja rajojeni kunnioittamista kaikissa tilanteissa. Riitelimme yksi ilta siitä, ettei Dyykkari usko tai lopeta, jos sanon ei. En enää muista, mistä riita lähti tai mistä muusta riideltiin, mutta siitä tuli toinen sellainen tilanne Dyykkarin kanssa, jota kadun (ensimmäinenhän oli se pettäminen Näädän kanssa). Koin, etten tullut kuulluksi, D keskeytti jokaisen lauseeni ja vielä yritti lähteä kesken kaiken tupakalle. Löin häntä rintaan avokämmenellä, lujempaa kuin oli tarkoitus.

"Sä löit mua! Toi oikeesti sattu!" Dyykkari kiljaisi.

Häpesin itseäni syvästi. En halua muuttua mielensärkijäksi. Yritin selittää, miten pitkälle D oli minut työntänyt, ja lopulta sain ehkä jopa viestin perille: Olen herkkä. Niin, siitähän se riita alkoi. Dyykkarin kaveri oli lähettänyt hänelle jonkun hupivideon, ja D halusi minun katsovan sen. Ilmoitin, että en halua, ja peitin silmäni. D sai minut ylipuhuttua: Ei se ole kuin video, jolla rumannäköinen nainen laulaa, huonosti. No ei ollut. Se oli niitä videoita, jotka alkavat ihan eri aiheella, ja sitten kuva vaihtui mieheen, joka ripuloi toisen suuhun. Pomppasin ylös ja HUUSIN. Dyykkari oli pettänyt luottamukseni. Hän tietää, etten kestä paskajuttuja. Hän tietää, etten halua - varsinkaan illalla - nähdä tai puhua mitään järkyttävää.

Dyykkari, joka oli tässä vaiheessa parin saunakaljan vaikutuksen alainen ja yhä tolaltaan rankan päivän jälkeen (tapasimme narsisti-eksän), yritti puolustautua: Pelleilyä, ei tarkottanut, en voi olla noin herkkä. Siitähän se riita sitten lähti. D yritti selittää toimivansa minun hyväkseni: Hän yrittää tökkiä niitä herkkiä kohtiani, etteivät ne enää saisi minua niin tolaltani. Minä yritin selittää, ettei hän ymmärrä henkisten haavojen paranemisesta MITÄÄN, jos kuvittelee toistuvan rajojeni loukkaamisen auttavan millään tavalla. Traumat paranevat sillä, että hitaasti laajennetaan mukavuusaluetta. Ylläpidetään turvallisuuden tunne kaikissa tilanteissa ja hitaasti tunnustellaan, voisiko vähän liikkua mukavuusalueelta ulos. Milli kerrallaan, ei maili.

Ilta meni riitelyksi, kun meillä oli niin eri odotukset. Olimme joutuneet kohtaamaan narsisti-eksän. Olin tilanteessa lukkiutunut täysin omaan sohvannurkkaani ja ignorannut täysin kaikki läsnäolijat. Tavoitteeni oli ollut vain selvitä tilanteesta hengissä ja olla sanomatta narsistille sanaakaan. D oli toivonut saavansa minulta henkistä tukea, jota ilman hän oli sitten pahimmalla hetkellä jäänyt. Kun päästiin kotiin, halusin vain saunaan, venytellä ja mennä nukkumaan. D halusi saunoa, vetää nollauskännit ja puhua ja pelleillä. Hän syytti minua välinpitämättömäksi: olin ilmeisesti ollut koko päivän ulospäin viileä kuin viilipytty. Häntä tämä raivostutti, joten hän alkoi provosoida minua. Ensin hän syytti minua suvakiksi, joka toivottaa terroristit tervetulleiksi Suomeen ja yritti kahteen otteeseen laittaa pyörimään jotain rasistista videota netistä, vaikka poistuin huoneesta. Hän on yhtä suvaitsevainen kuin minäkin, tämä oli pelkkää provoa. Sitten tuli se paskavideo. Yök.

Vasta, kun oli huudettu niin, että D pelkäsi naapurien soittavan jo poliisit, pystyimme vihdoin puhumaan asioista. Stressi saatiin purettua, pääsimme nukkumaan. Aamulla herättiin asianajajan puheluun, todettiin että helvetti jatkuu, ja käännettiin kylkeä.

2 kommenttia:

  1. Tunnistan itseni vahvasti tuosta, että asetan rajoja monessa tilanteessa tällä hetkellä hyvin vahvasti. Tarvitsen sitä, todella tarvitsen sitä tässä kohtaa polkuani. Jos ympärillä oleva ihminen, erityisesti oma puoliso, ei sitä ymmärrä, sisällä oleva lapsi hätääntyy ja haavoittuu pahasti.

    On tärkeää, että olet saanut sanoitettua hyvin D:lle tuntemuksesi, koska video ylitti rajoja, ja se ei tehnyt sinulle hyvää. Traumat paranevat pitkäjänteisellä työllä, ei niin kuten suurin osa ihmisistä haluaisi niiden paranevan. Meidän rooli on ikävä kyllä kantaa traumoja, työstää niitä ja kaiken päälle vielä sietää sitä, että emme tule useinkaan ymmärretyksi, mikä uudelleentraumatisoi. Se on voimia kuluttavaa. Voimia sinulle kaiken helvetin jatkumisen keskelle. <3

    VastaaPoista
  2. Ei kaikkea voi selittää sillä että on ollu huono lapsuus. Jos mun kumppani rupeais lyömään mua niin ei riittäisi selitykseksi "nii mut mulla oli kamala lapsuus, kaikki johtuu siitä". Itelläni On epävakaa persoonallisuus häiriö mut en mä voi sillä kaikkea perustella enkä ees halua

    VastaaPoista

Luen jokaisen kommentin ja arvostan niitä, vaikka en aina vastaakaan. :)