11.2.2016

Solmu aukesi

Viime yönä nukuin kolme tuntia. Heräsin ja päätin kirjoittaa pois parin sivun esseen, jonka palautuspäivä on maanantai. D soitti. Juteltiin. Alkoi nukuttaa. Yritin nukkua. Pyörin sängyssä, käyden ehkä välillä kevyessä unessa. Lopulta tuskastuin. Menin koneelle, kirjoitin sen helvetin esseen. Kun sain sen tehtyä, hoin itselleni moneen kertaan, että nyt on kaikki hyvin. Rahahuolet ovat nyt mennyttä, kiitos sossun. Essee on palautettu. Nyt ei ole mitään akuuttia asialistalla. Tein kaikkea mahdollista maadottaakseni itseäni tähän hetkeen. Join vettä. Kävin vessassa. Kävelin kämpässä kosketellen tavaroita, jotka kertovat nykyhetkestä. Kun lopulta rauhotuin sänkyyn, alkoi vatsasta kauhea murina. Tarkistin: Ei, minulla ei ollut nälkä.

KURRR!

MURR!!

Yritin käännellä kylkeä, jos se loppuisi. Ei auttanut.

KURMURR!!

MOURRRR!!!

Lopulta nukahdin, vaikka vatsa muljahteli kuin se olisi ollut täynnä kiimaisia kissoja. Aamulla ihmettelin, kun oli niin paljon helpompi hengittää. Vatsassa ollut huolen solmu oli aukonut itsensä yöllä. Sitä se kurina oli. Huomaamattani olin stressannut rahasta ja pärjäämisestäni. Tämä oli saanut vatsani lihakset kiristymään. Kaikki oli tapahtunut niin hitaasti, että solmun huomasi vasta kun se oli poissa.

Tänään vaikea kurssi tuntuikin jo helpolta. Perusasiat ovat hallussa. Vaikka huomenna joudun jättämään välistä hyvän luennon ja tarvitsen todennäköisesti siksi tukiopetusta, pärjään kyllä. Huomenna näen Dyykkarin! Järjestin niin, että saamme lainata kaverin sohvaa, ennen kuin lähdetään hakemaan lapsia meille. Muuten housut syttyy tuleen. Viime tapaamiskerrasta on vajaa 2 viikkoa. Silloin ehdittiin olla keskenämme, ilman lapsia, yksi yö. Sitä edellisestä tapaamiskerrasta on kuukausi, silloin ehdittiin olla keskenämme 2 päivää. Siitäkin ajasta meni paljon siihen, että opiskelin kirjastolla. Nyt ehditään näkemään toisiamme 1,5 vuorokautta, sitten on taas 2 viikon tauko. Parisuhde on kovilla. Onneksi opiskelujen loppu jo häämöttää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Luen jokaisen kommentin ja arvostan niitä, vaikka en aina vastaakaan. :)