15.3.2016

Irti menneestä

Heitin sairaskertomukseni roskiin. Kaikki Kelan päätökset sairauspäivärahasta, kuntoutuksesta. Kaikki lääkärintodistukset, terapiakäyntipaperit, reseptit. Tähän asti olin säästänyt niitä kuin todisteena siitä, että minä en ole hullu. Se kaikki oikeasti tapahtui minulle, se rikkoi minut ja tarvitsin kuntoutusta kaikki nuo vuodet, että pääsin jaloilleni.

Säästin vain kuitit terapiamaksuista ja matkalipuista. Ne todistavat minulle, että selvisin siitä kaikesta. Maksoin terapian omavastuut ilman apua. Matkustin toiselle paikkakunnalle terapiaan kun lähdin kuntoutussuunnitelmani mukaan opiskelemaan toiselle paikkakunnalle. Säästin ryhmäterapian loppupalaverissa saamani paperin, johon muut osallistujat olivat kirjoittaneet minulle jaksamista jatkoon. Säästin omien oikeuksieni luettelon.

Heitin pois listan terapeuteista, joista voisin etsiä itselleni sopivan. Heitin pois koetulokset vatsan tähystyksestä, gynekologin lausunnon keskenmenoni jälkeen, suljetun osaston paperit. Heitin pois bruksismin omahoito-ohjeen, pistin traumaterapiakeskuksen kirjat myyntiin.

Loppujen lopuksi heitin niin paljon paperia pois, että kaikki säästettävät paperini mahtuivat yhteen kansioon.

Jo aiemmin heitin roskiin vanhan unileluni. Olin säästänyt sitä tähän asti "tunnesyistä", kun olin ajatellut siitä luopumisen olevan suuren tuskan takana ja katuvani sitä myöhemmin. Nyt oikein ärsytti, että olinkin säästänyt sitä niin pitkään. Yritin tehdä sen poisheittämisestä erityisen tapahtuman, mutta se oli vain ja ainoastaan rikkinäisen pehmolelun heittäminen roskiin. Tässä hetkessä sillä reuhkalla ei ollut minulle enää mitään annettavaa. Se oli ollut minulle aikoinaan tärkeä ankkuri myrskyssä, jossa mikään ei käynyt järkeen. Nyt olen aikuinen, enkä enää tarvitse sitä.

Kaikki se paska on nyt konkreettisesti taakse jäänyttä elämää. En aio säilöä sitä ullakolle jälkipolvien tongittavaksi. Paskakasa mikä paskakasa.

4 kommenttia:

  1. Tiedätkö, olen melkein samanlaisessa tilanteessa. Olen muuttamassa uuteen asuntoon, ja käynyt läpi ihan hirveän määrän vanhoja papereita - psykiatrin kirjoittamat paperit saadakseni terapiaan tukea Kelalta, sairauskertomukset, kaikki. Olen säästänyt niitä vuosia, mutta en tarvitse niitä enää. Minulla on edessä täysin toisenlainen tulevaisuus, johon nuo paperit ja muistot eivät enää mahdu.

    Uuteen asuntoon otan vain muutamia tavaroita mukaan, ja hankin vähitellen rahatilanteeni mukaan uusia. Kävelin tänään myös Punnitse & Säästä -kauppaan ja ostin puhdistavaa detox-teetä. Kevät on uudistumisen ja puhdistumisen aikaa! Ihanaa kevättä Sinulle!

    T: Lukija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, hyvä sinä!

      Parhaat detoxit ovat ilmaisia. Nämä ovat toimineet minulla:
      - iso lasi vettä
      - hyvä itku
      - täriseminen
      - sauna
      - auringonpaisteesta nauttiminen

      Ihanaa kevättä sinullekin! :)

      Poista
  2. Ei "ulkoisten todisteiden" pois heittäminen valitettavasti ole oikein muuta kuin symbolinen teko. Sitten, kun kaikki kuona on käsitelty, menneisyys ei enää millään lailla määrittele nykyhetkeä ja tulevaa. Pääseeköhän kukaan koskaan siihen tilanteeseen? Toki jo se on todella paljon, jos tekee kaikessa valintoja, jotka ylläpitävät hyvinvointia. Esim. ei ajaudu tuhoisiin ihmissuhteisiin tai riippuvuuksien.

    Iloa ja valoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sori, nauran täällä. Koska en millään toiminnallani pysty muuttamaan mennyttä, kaikki toimeni ovat vain symbolisia tekoja, jotka eivät voi johtaa todelliseen hyvinvointiin, niinkö? :D

      Mä väitän nyt päässeeni siihen tilanteeseen, ettei menneisyys määrittele nykyhetkeä. Nykyhetkeä määrittelee se, mitä olen syönyt tänään, miten olen nukkunut viime yöni, missä vaiheessa opinnot on, millainen keli on jne.

      Toivon, että työstät tuota lukkoasi. Jos ei edes usko maalin olemassaoloon, sinne on vaikea tähdätä. :)

      Poista

Luen jokaisen kommentin ja arvostan niitä, vaikka en aina vastaakaan. :)