14.8.2016

Hengissä ja ihmeissään

Kun työkavereiden lomien loppu alkoi häämöttää, vatsani kivettyi. Kun "täysrähinä" alkoi, kolmantena päivänä vatsani muuttui vedeksi. Vaikka tyhjensin itseni kotona, ajomatkalla töihin kävi vahinko. Äkkiä tien sivuun, putsaus, lyhyt harkinta, pitääkö kääntyä kotiin vaihtamaan vaatteet. Vilkaisu kelloon, äkkiä ajamaan kohti töitä. Muistiin itselle, että vie töihin vaihtovaatteet vastaisen varalle.

Muuten on mennyt hyvin. Okei, pari mappia papereita on hukassa, olen unohtanut sanoa asioita, tiedoituksessa on ollut häikkää. Mutta olen saanut apua ja perehdytystä aina tarvittaessa. Olen saanut työkavereilta kehuja. Olen säilynyt hengissä, eikä kukaan tai mikään ole räjähtänyt. Pääsin töihin jopa päivänä, jona D tarvitsi autoa.

Työ on väsyttänyt, mutta yöunet ovat riittäneet. Suurin yllätys on ollut se, miten paljon olen miettinyt työasioita vapaalla. Olen saanut muodostaa itselleni rutiineja, jotka auttavat erottamaan työn ja vapaa-ajan. En esimerkiksi tuo töitä kotiin, ellei ole ihan pakko. Tähän mennessä on ollut ihan pakko kahdesti. Toivottavasti näitä kertoja ei tule hirveästi lisää.

Olen ollut hämmästynyt myös siitä, miten hyvin töissä on sujunut. Opiskeluaikana tuli olo, että kaikki on niin vaikeaa ja hankalaa. Mutta ihmisten kanssahan tässä ollaan loppujen lopuksi tekemisissä. Ihmisten kanssa voi sanoa, ettei tiedä ja pyytää apua. Kunhan on avoin ja avaa suunsa, kun tarve tulee, pärjää kyllä.

Vielä kun saisin asiakkaani oppimaan pilvipalveluiden käytön...

1 kommentti:

  1. mahtavaa lukea, että asiat ovat sujuneet hyvin. olen tosi iloinen sun puolesta :) tsemppiä ja ihanaa syksyä <3

    VastaaPoista

Luen jokaisen kommentin ja arvostan niitä, vaikka en aina vastaakaan. :)