27.6.2017

Keho herää

Fysioakustinen tuoli on tehnyt ihmeitä. Lantioni on huomaamattani päätynyt oikeaan asentoon. En ensin tajunnut, miksi kävelyni hidastui vanhan mummon köpöttelyksi. Sitten huomasin, että lantioni olikin pystyssä sen vanhan "perse sojottaa"-asennon sijaan. Ilmankos vauhti hidastui! Piti opetella kävelemään uudelleen.

Selkäni on reagoinut lantion paikalleen loksahdukseen ja vanhat jumit ovat suorastaan poksahdelleet auki. Hieman yllättäen myös jalkapohjani ovat olleet kipeänä, kun jalkojen pienet lihakset ovat joutuneet tasapainoilemaan minua uudella tavalla.

Ikävämmältä on sitten tuntunut kasvolihasten avautuminen. Ensimmäistä kertaa ikinä lihakseni nykivät hallitsemattomasti. Otan ilmeitä automaattisesti, tai joku ottaa niitä puolestani, ja joudun peilistä katsomaan, mitä tunnetta kasvoni yrittävät ilmaista. Inho ja itkun pidättely ovat olleet yleisimpiä, mutta mukana on ollut myös hämmästystä ja muita tunteita. Onneksi olen osastolla, niin kukaan ei ihmettele ilmeilyäni.

Eilen puhuminen oli hetken hankalaa, kun kieleni oikea puoli aukesi ennen vasenta. Mutta olen saanut yhteyden tuntoaistin kautta jo käsiini, kurkunpäähän ja sydämeen asti! Niin, ja vasempaan varpaaseen. Mutta siinä välissä ei sitten ole mitään, mikä on hieman oudon tuntuista...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Luen jokaisen kommentin ja arvostan niitä, vaikka en aina vastaakaan. :)